Faktaa Pöytään!

Vastapuolen argumentteja > tämä sivu > osa 2 > osa 3 > osa4 > osa 5 > osa 6

Valtavirta 31.8.2001:
Camecon omistamasta jätteenkäsittelylaitoksesta vuotaa radioaktiivista jätettä ja raskasmetalleja Ontario-järveen Kanadassa. Lake Ontario Keeperin julkaiseman raportin mukaan Cameco Corporationin omistamasta Port Candbyn jätteenkäsittelylaitoksesta on jatkuvasti sekä tahallisia että tahattomia päästöjä suureen Ontario-järveen.

Kyseessä oleva Port Granby on tullut Camecon omistukseen fuusion yhteydessä. Port Granby on entinen Port Hopen jalostuslaitos, joka on ollut käytössä vuosina 1955 – 1988 (ei siis ole ollut käytössä yli 10 vuoteen). Tällöin laitosta operoi Eldorado Resources. Port Granbyyn on varastoitu matala-aktiivista jätettä. Vaikka alue on Camecon omistuksessa, vastuu jätteistä on kuitenkin liittovaltiolla. Port Granby ei liity millään tavalla TVO:n uraaninhankintaan Kanadasta.

Valtavirta 25.4.2002
Australialaiselta Rangerin uraanikaivokselta on vuotanut uraania vesistöihin. Kaivoksen lähistön vesistössä on mitattu uraania 700 kertaa suurempia määriä kuin juomakelpoiseksi määritellyssä vedessä on sallittua.

Lähteenä käytetyssä uutisessa tohtori Arthur Johnstonin mukaan (Supervising Scientist (OSS)) lähistöllä sijaitsevasta Kakadun kansallispuistossa otetussa näytteestä veden uraanipitoisuus oli selvästi pienempi, mitä Australiassa on suurimmaksi uraanipitoisuudeksi juomavedessä asetettu. Valtavirran väite 700 kertaa suuremmista pitoisuuksista pohjautuu uutissähkeeseen, jossa ei mainita tarkemmin mitään lähdettä.

Valtavirta 25.4.2002
Tammikuussa 60 000 litraa radioaktiivista nestettä pääsi vuotamaan Beverlyn uraanikaivoksen käsittelylaitokselta.

Lähdetietojen mukaan kyseessä oli suolapitoista vettä jonka uraanipitoisuus oli 0,015 %, joka on huomattavasti alle alueen maaperän normaalin uraanipitoisuuden (0,2%). Viranomaisten mukaan tapahtumalla ei ollut haittaa ympäristölle eikä ihmisille.

Valtavirta 12.5.2002
Joulukuussa 2001 Olympic Damin uraanikaivoksella yli 400 000 litraa uraanipitoista liejua karkasi varastosäiliöstä.

Olympic Dam'n kaivoksella varastosäiliöstä karkasi kuparituotannon kaivoslietettä, joka sisälsi 0,1% uraania. Vuotanut liete saatiin kerättyä talteen. Vuoto raportoitiin osavaltion hallitukselle (State Government), eikä siitä ollut haittaa väestölle eikä ympäristölle.

Valtavirta 12.5.2002
Lähes 15 000 litraa uraanipitoista vettä vuoti maastoon Rangerin uraanikaivokselta Australiassa. Edellinen vuoto oli sattunut kaivoksella noin viikkoa aiemmin.

Rangerin kaivoksen sijasta kyseessä oli Beverleyn liuosuutto kaivos (In-Situ Leach). 5.5.2002 tapahtunut vuoto oli suuruudeltaan 14 900 litraa ja johtui vettä sisältäneen PVC –putken virheellisestä liitoksesta. Vuotaneen veden uraanipitoisuus oli 0,0018 %. Uraanipitoisuus oli niin pieni, ettei sitä käytännössä pysty havaitsemaan. Välittömästi onnettomuuden jälkeen mitatut säteilylukemat olivatkin normaalit. Tapahtumalla ei ollut haittaa ympäristölle, eikä työntekijöille.

Noin viikkoa aiemmin samalla kaivoksella vuosi 6 600 litraa suolavettä, jonka uraanipitoisuus oli 0,015 %. Kaikki suolavesi pysyi laitosalueella vuotoja varten rakennettujen patojen ansiosta. Suolavesi pumpattiin erillisiin altaisiin. Vuodosta ei ollut haittaa ympäristölle eikä ihmisille.

Molemmissa vuodoissa uraanipitoisuus oli huomattavasti alle alueen maaperän normaalin uraanipitoisuuden (0,2%).

Maan ystävät:
Syöpätapaukset Krasnokamenskin alueella ovat kohonneet huomattavasti (Venäjän tiedeakatemia 1993).

Venäjän tiedeakatemian tutkijan mukaan Greenpeace tulkitsee hänen tutkimustaan väärin. Esimerkiksi pienten lasten kuolleisuus on selvästi alhaisempi Krasnokamenskissa kuin Venäjällä yleensä. Krasnokamenskin kaupunki on melko nuori ja siellä on hyvät sairaanhoito-, koulu- ja päiväkotipalvelut.

Ruotsin säteilyturvaviranomaisen SSI:n tutkimusten mukaan mitkään merkit eivät viittaa siihen, että Krasnokamenskin asukkaiden terveydentila olisi huonompi kuin muualla Venäjällä. Krasnokamenskin väestön kuolleisuus on alhaisempi kuin Venäjällä yleensä. Myöskin syöpätapauksia esiintyy vähemmän kuin Venäjällä yleensä.

Suurimmat ongelmat Krasnokamenskissa ovat sosiaaliset ja taloudelliset ongelmat jotka ovat peräisin Neuvostoliiton hajoamisesta. Strategisten uraanivarastojen ja aseuraanivarastojen purkamisen seurauksena ja syntyneessä markkinatilanteessa kaivostoiminnan kannattavuus laski. Tästä oli seurauksena tuotannon supistuminen, jonka myötä työttömyys ja sosiaaliset ongelmat kaupungissa kasvoivat.

Maan ystävät:
Vuosien saatossaKrasnokamenskin alueella on syntynyt satoja miljoonia tonneja radioaktiivista jätettä; vapaasti ympäristöön pölyävät, käsittelemättömät jätekivivuoret ovat kooltaan massiivisia. Lisäksi tuotantoprosessissa syntynyt rikkihapposeos päästetään neutraloimattomana liejuna laajoihin altaisiin. (Robinson 1999).

Uraanikaivoksen työympäristö on huomattavasti muita Venäläisiä kaivoksia parempi. Radioaktiivisuuden taso kaivoksella on maan viranomaisten asettamien rajojen alapuolella.

Kaivosjäte pakataan takaisin kaivoskuiluihin. Kaivoksista pumpattava vesi puhdistetaan ja varastoidaan kasteluvedeksi. Rikastamon jäteliemi pumpataan lähistölle luonnon notkelmaan rakennettuun jätealtaaseen. Altaasta ei johdeta vettä pois, vaan nestemäärän väheneminen perustuu haihtumiseen. Allasveden kemiaa valvotaan säännöllisin mittauksin.

Maan ystävät:
Kanadan uraanikaivokset sijaitsevat syrjäseuduilla ja alkuperäisväestön (Dene- ja Cree -heimot) perinteisillä mailla, sillä tiheämmin asutuilla ja järjestäytyneemmillä seuduilla kaivoshankkeet ovat järjestelmällisesti kaatuneet paikalliseen vastustukseen.

Kaivokset sijaitsevat Pohjois-Saskatchewanissa. Alueen pinta-ala on 250 000 km2 ja alueella asuu noin 38 000 alkuperäisväestöön kuluvaa ihmistä pienissä yhdyskunnissa. Kaivokset ovat erämaassa yksistään siksi, että uraaniesiintymät ovat erämaassa, Athabascan syvänteen reuna-alueella esiintyvässä maamuodostumassa, johon uraanimineraalit ovat rikastuneet.

Maan ystävät:
McArthur River tunnetaan poikkeuksellisen rikkaana malmiesiintymänä, jonka jätteet ovat hyvin radioaktiivisia. Pohjavesi virtaa kaivokseen, josta sitä on jatkuvasti pumpattava pois. Vesi lasketaan laskeutusaltaiden jälkeen Boomerang Lake -järveen, josta se virtaa eteenpäin vaikuttaen laajalti herkkään vesistöekosysteemiin. Jätteenkäsittelylaitoksesta vuotaa jatkuvasti radioaktiivista jätettä ja raskasmetalleja suoraan Ontario-järveen. (WISE 1999, Reuters 2001.)

Kaivos- ja rikastamotoiminta Kanadassa vaatii viranomaisluvan ympäristövaikutusten selvitysprosesseineen ja sekä valtion että Saskatchewanin osavaltion viranomainen valvoo toimintaa suorittaen myös omia riippumattomia seurantamittauksia.

Toiminta McArthur Riverissä ja Key Lakessa on tarkastettu ja hyväksytty sekä julkisilla että virallisilla tahoilla. Toiminnan ympäristö- ja sosioekonomisia vaikutuksia on tarkasteltu myös hyvin laajasti. Myös alkuperäisväestö on osallistunut tähän toimintaan.

kaikki vedet käsitellään tarkan valvonnan alla. Luontoon vapautettavalle vedelle on asetettu tiukat puhtausvaatimukset. Käsitellyn veden laatu vastaa täysin viranomaisten vaatimuksia eikä vesipäästöillä ole todettu olevan vaikutusta ympäristöön.

Maan ystävät:
Jätekasat päästävät ympäristöönsä radonkaasua, arsenikkia, nikkeliä sekä muita raskasmetalleja. Radioaktiivinen pöly leijailee tuulen mukana laajoille alueille.

Jätekasojen pöly on otettu huomioon ympäristövaikutusten arvioinnissa.

Maan ystävät:
Nigerin kaivostoiminta on kannattavaa työvoimakustannuksien ja standardien ollessa alhaisia.

Kaivostyöntekijöiden palkat noudattavat maan normaalia palkkatasoa, mutta bonuksien ja muiden etujen jälkeen kaivostyöntekijöiden kokonaispalkka on 3 – 4 kertaa korkeampi kuin maassa keskimäärin. Työntekijöiden ja heidän perheidensä asuminen sekä vesi ja energia on ilmaista. Työntekijöille ja heidän perheilleen kuuluvat myös täydet terveydenhoitopalvelut.

COMINAK ja SOMAIR työllistävät yhteensä yli 1 600 henkeä. Kaivostoiminnan tarjoamien työmahdollisuuksien ansiosta paikallisen väestön elintaso on noussut tuntuvasti. Yhtiöt tukevat mm. paikallisia sairaaloita 2,6 miljoonalla eurolla vuodessa. Vuonna 2000 Nigerin valtio sai kaivostoiminnan ansiosta vero- ym. tuloja noin 8 miljoonaa euroa.

Säteilysuojelumääräykset ovat IAEA:n suositusten mukaiset. Myös työturvallisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota ja se on nykyisellään erittäin hyvä.

Maan ystävät:
Vuoden 1996 tammikuussa Nigerin hallitus päätti yksipuolisesti alentaa palkkoja 30% ja pidentää palkanmaksuväliä 30 päivästä 42 päivään.

Nigerin hallituksella oli muutama vuosi sitten vaikeuksia maksaa julkisten palveluiden alalla olevien palkkoja ja palkanmaksuvälejä pidennettiin. Tämä ei kuitenkaan koskenut kaivostyöläisiä. Nyt tilanne julkisten palvelujen osalta on parantunut ja palkat maksetaan kuten ennekin. Tämän lisäksi menetetyt ansiot korvataan takautuvasti.

Maan ystävät:
Vuonna 1998 YK raportoi Nigerin levottomuuksista, jotka saivat alkunsa tammikuussa 18 kaivostyöläisen saatua potkut yritettyään organisoida ammattiliiton kokousta. Kansainvälinen vapaiden ammattiyhdistysten liitto raportoi vuoden 2000 kertomuksessaan neljäntoista työntekijän joutuneen ammattiyhdistystoiminnan vuoksi 12 kuukaudeksi arestiin Niamey:n.

Vuosina 1997-1998 yhtiötä vastaan kohdistettiin erittäin voimakkaita toimenpiteitä eräiden työntekijöiden toimesta. Samalla ilmeni väkivaltaisuuksia muita työntekijöitä kohtaan mm. heidän kotonaan. 14 työntekijää erotettiin ja Nigerin hallitus siirsi heidät kaivosalueelta turvallisuussyistä Niameyhin. Ammattiyhdistyksen kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen näiden 14 henkilön ero vahvistettiin, mutta he saivat erorahana 18 kuukauden palkan.

Vastapuolen argumentteja > tämä sivu > osa 2 > osa 3 > osa4 > osa 5 > osa 6