Saksa herää uudelleen ydinvoimakeskusteluun

Venäjän ja Ukrainan kiista kaasun toimituksista on käynnistänyt Saksassa energiapoliittisen keskustelun, jossa on keskeisessä osassa energian huoltovarmuus, riippuvuus tuontienergiasta ja Saksan energiamixin toimivuus. Talousministeri Michael Glos otti jo keskustelun alkuvaiheessa kantaa ydinenergian puolesta, minkä seurauksena yhdeksi painopisteeksi nousi ydinvoiman asema ja tulevaisuus Saksassa.

Erityisesti ydinvoimaa kannattavat poliitikot ovat uskaltautuneet aikaisempaa avoimemmin astumaan julkisuuteen. Talousministeri Glosin lisäksi useat CDU-johtoisten osavaltioiden pääministerit, kuten Edmund Stoiber (Baijeri), Günther Oettinger (Baden-Württemberg) ja Peter Müller (Saarinmaa) ovat puhuneet olemassaolevien ydinvoimaloiden käyttöiän pidentämisen puolesta. Hessenin osavaltion pääministeri Roland Koch on vaatinut jopa uusien ydinvoimaloiden rakentamisoption avaamista.

Kuitenkin monet SPD:n poliitikot, etunenässä ympäristöministeri Gabriel ovat puolestaan korostaneet hallitusohjelmassa pysymistä. Ympäristöministeri Sigmar Gabriel (SPD) on ponnekkaasti ilmoittanut, että ydinvoimasta luopumispäätös pitää. Myös liittokansleri Merkel on todennut, ettei ydinenergiakysymyksessä ole mahdollista poiketa hallitusohjelmasta.

Saksan punavihreä hallituskoalitio sulki hallituskaudellaan kaksi ydinvoimalaa: Staden vuonna 2003 ja Obrigheimin vuonna 2005. Merkelin kokoaman Suuren koalition nelivuotiskaudella on tarkoitus sulkea jäljellä olevista 17 ydinvoimalasta neljä: Biblis A vuonna 2007, Neckarwestheim 1 vuonna 2008, Biblis B ja Brunsbüttel vuonna 2009.

Saksassa järjestetään kuluvan vuoden huhtikuussa hallituksen johdolla energiapolittinen huipputapaaminen, johon osallistuu myös energiateollisuuden edustajia. Tapaamisessa on tarkoitus hahmotella Saksan energiapoliittinen kokonaiskonsepti tuleville vuosille.

Kaasukiista nosti energia-asiat mediaan

Saksan tiedotusvälineet ovat kaasukiistan innoittamina omistaneet ydinenergialle runsaasti lähetysaikaa ja palstatilaa. Myös muiden maiden ratkaisuja seurataan tarkasti, ja tässä yhteydessä myös Suomi on ollut jonkin verran esillä.

Arvostetun viikkolehti Die Zeitin arvostetumpiin kirjoittajiin kuuluva Josef Joffe totesi Moskovan ja Kiovan kaasukiistaa kuvaavassa ulkopoliittisessa artikkelissa, että kaasukriisin kautta Saksalle on tullut selväksi miten tärkeää on pysyä riippumattomana yhdestä maasta ylläpitää monipuolista energiantuotantoa. Joffe muistutti, että monimuotoisuus koskee myös ydinvoimaa ja että USA:ssa kuten myös kaikkialla Euroopassa voimaloiden käyttöaikoja pidennetään. Jopa Ruotsissa, jossa ensimmäisenä päätettiin luopua ydinvoimasta, ajatellaan tänään toisin.

Saksa on erittäin riippuvainen energiantuonnista: Saksassa tuontienergian osuus kokonaistuotannosta on 77 %. Eniten sähköä tuodaan Ranskasta, missä se tuotetaan ydinvoimalla.