KIRJALLINEN KYSYMYS 962/2004 vp
Kuudennen ydinvoimalan rakentaminen

Eduskunnan puhemiehelle

Ydinvoimalla tuotettiin viime vuonna 29,8 prosenttia Suomen sähköstä. Ruotsissa, joka on virallisesti päättänyt luopua ydinvoimasta, tuotettiin 45,7 prosenttia valtakunnan sähköstä ydinvoimalla. Barsebäckin toisen reaktorin sulkeminen vaarantaa Ruotsin energiaomavaraisuuden, ja siksi he haluavatkin lisätä mahdollisuuksia tuoda sähköä mm. Suomesta. Siirtokapasiteetin lisääminen on tarpeellista myös hinnanvaihtelujen tasaamiseksi. Sähkön vientimahdollisuuksia pitäisi muutenkin luoda lisää, jotta säätilasta tai muista vaihteluista johtuvia hinnanvaihteluita voitaisiin tasata. Liettua joutuu luopumaan Ignalinan laitoksesta EU:n kanssa tekemänsä sopimuksen mukaisesti. Laitos on tuottanut noin 80 prosenttia maan sähköntarpeesta. Eurooppa luottaa muutenkin liikaa Venäjän maakaasuun ja muuhun tuontienergiaan. Sähköhän on hyvä vientituote, kunhan siirtoverkko on rakennettu. Merikaapelien vetäminen ei edellytä tolppien pystyttämistä tai maa-alueiden lunastamista. Sähkö siis menee joka tapauksessa kaupaksi, jos se on tuotettu edullisesti.

Sähkön kulutus on noussut tasaisesti, vaikka BKT ja teollisuustuotanto ovat pysyneet pitkän aikavälin keskiarvon alapuolella. Uusi ydinvoimala tarvitaan, kun talous elpyy kunnolla ja vientiteollisuus pääsee parempaan vauhtiin. Muissa maissa, joissa väärän politiikan vuoksi on estetty ydinvoiman lisärakentaminen, sähkön riittävyydestä syntyy ongelmia noususuhdanteen aikana.

Aikaisintaan vuosina 2012-2015 valmistuvalla kuudennella yksiköllä pitäisi olla vähintään 6 000 käyttötuntia vuodessa, jotta investointi kannattaisi. Sähkö saadaan myös myytyä ulkomaille helposti, jos siirtolinjoja vahvistetaan ja rakennetaan lisää. Pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla ydinsähköstä on saatavissa hyvä kate, koska sen tuotantokustannukset ovat verrattain alhaiset. Elintason noustessa sähkönkulutus kasvaa erityisesti kesällä, kun jatkuvasti otetaan käyttöön sähköisiä ilmastointilaitteita. Niiden vaatima sähköteho on kaksinkertainen saman lämpömäärän tuottamiseen nähden.

Suomen ydinenergiasektori on osoittanut osaamisensa koko maailmalle, sillä nykyisten neljän kaupallisessa käytössä olevan reaktorin koko käytön aikaiset käyttökertoimet ovat maailman parhaat. Perusvoiman tuotannossa kapasiteetin käyttöaste takaa edulliset tuotantokustannukset. Koska uusien laitosten käytettävyys ja huollettavuus ovat entistä parempia, ei ole mitään rakenteellista syytä epäillä, etteikö myös uusien yksiköiden suhteen suomalainen käyttötapa olisi pitkällä aikavälillä taloudellisesti tehokkain. Turhia keskeytyksiä on syytä välttää, sillä suomalaisen ydinsähkön markkina-arvo ylittää nykyhinnoin kaksi miljoonaa euroa vuorokaudessa. Viides ja kuudes ydinvoimala yhdessä noin kaksinkertaistaisivat nykyisen kapasiteetin.

Suomen korkeat käyttökertoimet ovat herättäneet alan sisällä myös kansainvälistä kiinnostusta, ja ulkomaalaisten operaattorien asiantuntijoita on käynyt meillä tutustumassa käyttökulttuuriin. Yhdysvalloissa käytettävyyttä on pystytty parantamaan parinkymmenen vuoden jakson aikana noin 60 prosentista noin 90 prosenttiin, mikä teholtaan vastaa kahtakymmentä 1 000 MW:n uutta laitosta. Lisäkapasiteetin tarve on siis ollut tästäkin syystä vähäinen.

Teollisuuden Voima Oy:n uusi johto on ilmoittanut, että yhtiö saattaisi olla kiinnostunut rakentamaan myös kuudennen voimalan. Viidennen voimalan laitostoimittaja Framatome ANP on ilmeisesti myös kiinnostunut tarjoamaan toista EPR-reaktoria, mikäli Suomessa aloitetaan uusi hanke. Luultavasti kuudennestakin saataisiin useita tarjouksia.

Kahden hankkeen peräkkäinen rakentaminen olisi talouselämän kannalta hyvin edullista. Olkiluotoon on mahdollisuus rakentaa jatkossa useampia reaktoreita, ja Loviisan suhteen pystyttäisiin hyödyntämään Fortumin jo aiemmin teettämiä selvityksiä, kuten laajaa kolmannen yksikön ympäristövaikutusten arviointia. Loviisan nykyiset laitokset tulevat taloudellisen käyttöikänsä loppuun ensimmäisinä, joten niiden mahdollisen pitkäkestoisen purkuvaiheen aikana olisi taloudellisinta, mikäli samalla alueella olisi ainakin yksi käyvä reaktori, joka voisi olla samalla ainakin osalle purkutyöhön osallistuvista varsinaisena työskentelypaikkana.

Koko maailmassa oli IAEA:n mukaan kesäkuun 2004 lopussa käytössä 442 ydinvoimalaa. Niiden yhteenlaskettu teho oli 363 819 MW. Ydinvoimaa käytettiin yhteensä 30 maassa. Rakenteilla oli 27 ydinvoimalaa, joiden yhteenlaskettu sähköteho on 22 676 MW.

Teollisuusmaiden ydinenergiajärjestön NEA:n pääjohtaja Luis Echavarri on kertonut merkkien ydinvoiman uudesta tulemisesta voimistuneen selvästi. Echavarrin mukaan ydinvoiman renessanssi johtuu sekä ilmastonmuutoksen uhasta että ydinvoimalla tuotetun sähkön taloudellisuudesta ja varmuudesta. Öljyn hinnannousu ja energiamarkkinoiden epävarmuus sekä ilmastonmuutoksen uhka ovat nostaneet ydinvoiman uudelleen poliittisten päättäjien asialistalle. Ydinenergia on hänen mukaansa saavuttanut kypsän vaiheen, jossa sen taloudelliset edut ovat kiistattomat. Ilmastonmuutoksen kannalta päästöttömyys on avaintekijä, joka nostaa ydinvoiman arvoa. Maailmalla on lehdissä kirjoitettu ydinvoiman renessanssista. Suomella on katsottu olevan tiennäyttäjän rooli tässä kehityksessä.

Ympäristöliikkeen piirissä hyvin tunnettu Gaia-metaforan luoja James Lovelock pitää lisäydinvoimaa ainoana mahdollisuutena hidastaa merkittävästi hänen mukaansa ihmisen toiminnasta johtuvaa ilmaston lämpenemistä. Hän varoittaa, että maapallon ilmasto lämpenee Kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n arvioita nopeammin. Hän on pyytänyt ystäviään vihreässä liikkeessä luopumaan jääräpäisestä ydinvoiman vastustuksesta brittiläiseen Independent-sanomalehteen kirjoittamassaan artikkelissa. Fossiilisten polttoaineiden käyttö on Lovelockin mukaan tullut tiensä päähän, ja uusien tekniikoiden kehittyminen tulee viemään vähintään 50 vuotta, minkä jälkeen ne saattaisivat olla kilpailukykyisiä. Tämä aika on kuitenkin liian pitkä odotettavaksi: kasvihuonekaasut ovat jo salakavalasti vaurioittaneet maapalloa.

Loviisan nykyiset laitokset ovat tukevasti kiinni valtakunnan verkossa. On siis perusteltua, että kuudeskin laitos käyttäisi samoja linjoja. Nykyisissä tolpissa on jopa tyhjiä "oksia" odottamassa lisää lankoja. Suomalaisen ydinvoiman tulevaisuudennäkymiä parantaa se, että muissa maissa ydinvoimaa ei haluta lisätä vihreiden höpsötyksien takia. Luontouskonto on kuitenkin kaatumassa muuallakin luonnontieteiden tosiasioiden edessä laajaan uskottavuuskriisiin, joten saattaa hyvinkin olla, että uusia investointipäätöksiä on odotettavissa muuallakin länsimaissa kuin Suomessa ja Ranskassa sekä Yhdysvalloissa, jossa kaksi projektia on lähtenyt tänä syksynä eteenpäin.

Päästökauppa tulee merkittävästi heikentämään polttovoimaloiden kilpailukykyä ja parantamaan ydinvoiman sekä vesivoiman kannattavuutta. Jos kuudes ydinvoimala rakennettaisiin vielä yksinomaan sähköntuotantoon, niin sen jälkeen jouduttaisiin luultavasti pohtimaan myös kivihiilen korvaamista sähkön ja lämmön yhteistuotannossa. Päästökaupan on tarkoitus alkaa EU:n alueella 1.1.2005. Suomalainen teollisuus on kokenut päästökauppamekanismin epäoikeudenmukaiseksi, koska meillä on jo toteutettu useita sellaisia toimenpiteitä, jotka muualla ovat vasta suunnitteilla. Siksi lisäkustannukset siirtyvät meillä tehokkaammin kuluttajien maksettaviksi.

Nordpool on jo laskenut ensi talven sähkökapasiteetit yhteen ja todennut, että Pohjoismaiden sähköhuolto joutuu tuonnin varaan. Tuontikapasiteetin rajallisuus on ongelma sellaisessa tilanteessa, jossa kulutushuipun aikana jokin kotimaisen suuren yksikön toimintaan tulee vika ja se joudutaan poistamaan verkosta. Ensi talvena tulemme ehkä näkemään jo sellaisenkin tilanteen, jossa joidenkin teollisuuslaitosten kulutusta joudutaan nopean häiriön seurauksena rajoittamaan, kun sähkö loppuu. Valmiuden tähän tulee olla ensisijaisesti Norjan alumiinisulatoilla, joiden kannattavuus automaattisesti hupenee sähkön hinnan noustessa.

Vihreiden ja nykyisen pääministeri Vanhasen yhdessä Greenpeacen kanssa junailema kielteinen ydinvoimapäätös vuonna 1993 aiheuttaa nykyisin kasvavaa painetta hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen. Porin sataman liikennemääräkin on noussut ensimmäistä kertaa yli viiden miljoonan tonnin, koska kivihiilikuljetukset ovat pyörineet jatkuvalla syötöllä koko vuoden käytössä olleisiin Porin kivihiilivoimaloihin. Ydinvoimalan koko polttoainehuolto ei vaadi kuin pari laivalastia uusia sauvoja vuodessa. Niitäkään kuljetuksia ei tarvitse tehdä, mikäli lähes säteilemätöntä uutta polttoainetta halutaan varastoida laitosalueella enemmän etukäteen. Näin toimimalla pystytään vähentämään riippuvuutta raaka-aineiden hintojen vaihtelusta, sekä kuljetuksista mahdollisten rauhattomien jaksojen aikana. Ydinvoimaa käyttämällä vähennämme riippuvuutta säätilasta ja epäsuoria päästöjä mm. kuljetustarpeen pienentymisen vuoksi.

Ydinvoiman lisäkapasiteetti tekee hiilen käytön kannattamattomaksi, eikä yhteiskunta joudu näin korvaamaan hiilivoimalaitosten toiminnan kieltämisestä syntyviä kustannuksia. Jos hiilen poltto joudutaan kieltämään lailla, kustannukset niiden sulkemisesta, reilut 3 miljardia euroa, lankeavat veronmaksajille.

Kun monissa muissa maissa ydinvoima on ollut kiellettyjen keinojen listalla, on markkinoilla runsaasti tilaa uusille hankkeille, joita on lähdössä liikkeelle useampia. Viidettä hankittaessa oli todellakin ostajan markkinat, mutta tilanne saattaa olla muuttumassa, kun muut maat ovat lähteneet seuraamaan Suomen esimerkkiä ydinvoiman renessanssissa. Saksan, Tanskan, Norjan ja Ruotsin osalta ydinvoiman lisärakentaminen on varsin epätodennäköistä, joten kansainvälisiä rahoittajia ja ehkä myös osakkaita saattaisi olla runsaastikin tarjolla, jos heille jossain vaiheessa haluttaisiin tarjota osuuksia Suomeen rakennettavasta uudesta yksiköstä.

Suomi on myös ehdoton edelläkävijä ydinjätteen loppusijoituksessa. Maailmassa on oikeastaan vain neljä merkittävää hanketta, joita ei mitenkään voi verrata samaan vakavuuteen: Ranskassa, Ruotsin Oskarshamnissa sekä Yhdysvaltain Yucca Mountain -projektissa.

Päästökaupasta selvityksen kauppa- ja teollisuusministeriölle tehnyt professori Mikko Kara VTT:stä esitti yhtenä toimenpiteenä suoria hiilidioksidipäästöjä tuottamattoman ydinenergian lisäämistä osaksi Suomen strategiaa Pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla, jotka ovat maailman kilpailluimmat. Karan raportissa on arvioitu, että kuudes voimalaitosyksikkö rajoittaisi sähkön hinnan nousun jo vuonna 2012 noin kolmannekseen siitä, mitä hinnan nousu olisi ilman ydinvoiman lisäystä. Lisäydinvoiman ansiosta hinta nousisi 2-7 %, mutta ilman sitä 15-20 %. Tämän lisäksi päästökaupan ulkopuolisen teollisuuden suorat vuotuiset päästöjen rajoittamisen kustannukset pienentyisivät kuudennen ydinvoimalan myötä tuntuvasti.

Vuodesta 2015 lähtien kuudennen ydinvoimalan myönteiset vaikutukset kustannuksiin olisivat kaikille sektoreille vielä tuntuvammat oletettaessa, että kasvihuonekaasujen päästöjä joudutaan edelleen rajoittamaan Kioton sopimusta vastaavalla tavalla. Muiden päästöttömien energianlähteiden kustannustehokas lisäyspotentiaali vuoteen 2012 mennessä on hyvin vaatimaton kuudenteen ydinreaktoriin verrattuna. Se alentaisi päästöjä ja tuotantokustannuksia heti käyttöönottohetkellä, koska se edullisempana tuotantomuotona syrjäyttää muita tekniikoita, vaikka kokonaiskapasiteettia olisikin enemmän kuin sähköä kulutetaan. Samasta syystä ydinsähköä on helppo myydä myös maan rajojen ulkopuolelle.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin pikaisiin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä edistääkseen kuudennen ydinvoimalan rakentamista Suomeen?

Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 2004

Pekka Kuosmanen /kok