Suomen ydinvoimaloissa maailman parhaat käyttökertoimet

Suomen neljä ydinvoimalaa ovat nousseet maailman kärkeen ydinvoimaloiden pitkän ajan käyttövertailussa. Kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n keräämien tietojen mukaan Loviisan ja Olkiluodon ydinvoimaloiden koko tähänastisen tuotannon käyttöaste on maailman korkein. Huippuluokan käyttöaste on yksi keskeinen syy voimaloiden edullisiin tuotantokustannuksiin, sillä suomalaisten ydinvoimaloiden tuottaman sähkön markkina-arvo nykyhinnoin ylittää kaksi miljoonaa euroa vuorokaudessa.

Suomen ydinvoimaloiden kytkemisestä valtakunnan verkkoon viime vuoden loppuun laskettu käyttöaste oli IAEA:n mukaan 90,7 prosenttia. Tämä on 13,1 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vertailtujen 440 ydinvoimalaitoksen keskimääräinen käyttöaste. Maailman keskiarvo nousi järjestön mukaan 77,6
prosenttiin. Sadan prosentin käyttökertoimiin ei päästä kuin ns. jatkuvalatauksisilla laitoksilla, kuten CANDU-reaktoreilla. Niitäkin on toki joskus huollettava perusteellisemmin.

Suomen voimaloista Olkiluodon yksiköiden käyttökertoimet ovat olleet hieman Loviisaa parempia, koska laitosten rakenne mahdollistaa vuosihuoltojen tekemisen lyhyemmässä ajassa. Voimaloiden tehonkorotukset eivät ole merkittävästi huonontaneet käyttökertoimia, vaan teho on voitu hyödyntää lisätuotantona.

Ydinvoimalla tuotettiin viime vuonna 29,8 prosenttia Suomen sähkön tuotannosta. Ruotsissa, joka on virallisesti päättänyt luopua ydinvoimasta tuotettiin 45,7 prosenttia valtakunnan sähköstä ydinvoimalla. Pitkän ajan toiseksi korkeimpaan käyttöasteeseen eli 87,9 prosenttiin ylsivät IAEA:n mukaan Belgian 7
ydinreaktoria.

Koko maailmassa oli IAEA:n ydinvoimatietokannan mukaan kesäkuun lopussa käytössä 442 ydinvoimalaa. Niiden yhteenlaskettu teho oli 363 819 megawattia. Ydinvoimaa käytettiin yhteensä 30 maassa. Rakenteilla oli 27 ydinvoimalaa, joiden yhteenlaskettu sähköteho on 22 676 megawattia.

Suomen korkeat käyttökertoimet ovat herättäneet alan sisällä myös kansainvälistä kiinnostusta, ja ulkomaalaisten operaattorien asiantuntijoita on käynyt meillä tutustumassa käyttökulttuuriin. Yhdysvalloissa käytettävyyttä on pystytty parantamaan parin kymmenen vuoden jakson aikana noin 60 prosentista noin 90 prosenttiin, mikä tehon suhteen vastaa kahtakymmentä 1000MW uutta laitosta. Lisäkapasiteetin tarve on siis ollut tästäkin syystä vähäinen.

Suomen Tietotoimiston mukaan teollisuusmaiden ydinenergiajärjestön NEA:n pääjohtajan Luis Echavarri kertoo merkkien ydinvoiman uudesta tulemisesta voimistuneen selvästi. Echavarrin mukaan ydinvoiman renessanssi johtuu sekä ilmastonmuutoksen uhasta että ydinvoimalla tuotetun sähkön taloudellisuudesta ja varmuudesta.

- Öljyn hinnan nousu ja energiamarkkinoiden epävarmuus sekä ilmastonmuutoksen uhka ovat nostaneet ydinvoiman uudelleen poliittisten päättäjien asialistalle, arvioi Echavarri. Ydinenergia on hänen mukaansa saavuttanut kypsän vaiheen, jossa sen taloudelliset edut ovat kiistattomat. Ilmastonmuutoksen kannalta päästöttömyys on avaintekijä, joka nostaa ydinvoiman arvoa.

Echavarri kiitti myös Suomen viidennen ydinvoimalan päätöksentekoprosessia. Siinä toteutui hänen mukaansa ydinvoiman lisärakentamisen ehdoton perusedellytys eli yhteiskunnallisen hyväksynnän hankkiminen laajassa demokraattisessa päätöksentekoprosessissa. Hän muistutti myös loppusijoituspäätöksen tärkeydestä, kuten Suomessa tehtiin ennen voimalapäätöstä.

Saksalaislehdet: Suomi näyttää tietä ydinvoiman renessanssissa

Suomen ydinvoimalahanke on noussut otsikoihin elo- ja syyskuun aikana useissa saksalaisissa lehdissä. Saksalaislehdistö uutisoi entisen "tabuaiheen" tekevän paluutaan ja puhui ydinvoiman renessanssista. Suomella katsottiin olevan tiennäyttäjän rooli tässä kehityksessä. Rivien välistä oli useammissa lehdissä luettavissa kysymys siitä, olisiko Saksan mahdollisesti mietittävä energiapoliittiset ratkaisunsa uudestaan.

Muun muassa vaikutusvaltainen, konservatiivinen Frankfurter Allgemeine Zeitung kyseenalaisti avoimesti Saksan liittohallituksen ydinvoimasta luopumispäätöksen mielekkyyden ja piti Ruotsin ratkaisua lykätä asteittaista ydinvoimasta luopumista "rationaalisena". Lehden mukaan Saksassa on ydinvoimasta luopumispäätöksen yhteydessä vedottu siihen, että muutkin maat ovat vähitellen jättämässä atomienergian. Kuitenkin Saksan ulkopuolella kehitys on kulekmassa päinvastaiseen suuntaan.