|
 Kari Kuusisto (YEN) vastaa ydinvoiman vastustajien
tiedotteeseen 16.9.2003 Helsingin osallistumisesta lisäydinvoimahankkeeseen
Vastapuolen argumentteja >
osa 1 > osa 2 >
osa 3 > osa4
> tämä sivu
> osa 6
Ei sikaa säkissä,
Helsinki irti ydinvoimahankkeesta!
GP:
Viimeistään marraskuussa Helsingin kaupunginvaltuusto
tulee päättämään, lähteekö Helsinki
mukaan Teollisuuden Voiman (TVO) ydinvoimahankkeeseen vai ei. Me
allekirjoittaneet järjestöt vaadimme, että Helsingin
kaupunki jättäytyy pois ydinvoimahankkeesta, joka on paitsi
eettisesti kestämätön hanke, myös riskisijoitus.
Sen sijaan Helsingin tulee investoida uusiutuviin energialähteisiin,
joiden osuus Helsingin Energian tuotannosta on nykyään
minimaalinen.
KK:
Jos uusiutuvissa ei ole taloudelisia ja muita riskejä, niin
miksi Greenpeace ei lähtisi omien varojensa sekä hyvän
(?) luottoluokituksensa turvin investoimaan erilaisiin hankkeisiin.
GP:
Ydinvoimaan liittyvät riskit ja ongelmat uraaninlouhinnasta
ydinvoiman tuotantoon ja korkea-aktiivisten ydinjätteiden säilyttämiseen
ja käsittelyyn eivät ole hävinneet Suomen eduskunnan
periaatepäätöksen myötä minnekään.
KK:
Kaivostoiminta on nykyisin kaikkien säännösten mukaista.Teollisuuden
Voima on myös implementoinut nykyiselle toiminnalleen sekä
ISO 14001-ympäristöstandardin sekä EMASin.
GP:
Päinvastoin - eduskunnan päätöksen jälkeen
Suomi on jäänyt entistä enemmän yksin myös
Iso-Britannian käännettyä selkänsä ydinvoimalle
ja panostaessa sen sijaan voimakkaasti mm. merituulivoimaan, jolla
se aikoo tuottaa kuuden vanhan ydinvoimalan verran sähköä
jo vuosikymmenen sisällä.
KK:
Uuden laitoksen käyttöönoton jälkeen Suomessa
ydinsähkön osuus nousee vasta EU:n keskitasolle eli noin
35 prosenttiin. Ison-Britannian merituulivoimahankkeet ja ydinvoima
eivät ole millään tavalla rinnasteiset. Tuulivoimasta
ei kuitenkaan ole perus- eikä säätövoimaksi.
GP:
Nyt Suomi on ydinasemaa Ranskan ohella ainoa EU-maa, jossa ydinvoiman
lisärakentaminen on enää mahdollista. Uusia ydinreaktoreita
ei länsimaihin ole tilattu 12 vuoteen.
KK:
Pitää muistaa, että EU ottaa ensi vuonna uusia jäsenmaita,
joista Tsekissä on äskettäin otettu käyttöön
Temelin uusi ydinvoimala. Liettua tullee myös mukaan, ja siellä
ydinvoiman osuus kaikesta sähköstä on yli 80%. EU-jäsenyyden
myötä Ignalinan laitoksesta joudutaan luopumaan, joten
tilalle olisi pikimmiten rakennettava kunnolliset ja turvalliset
kevytvesireaktorit.
GP:
Jos TVO:n hanke nyt toteutuu, näyttää se vaarallista
esimerkkiä siirtymätalous- ja kehitysmaille, joiden joukossa
on maita, joita ydinvoima kiinnostaa ydinaseiden valmistusmahdollisuuksien
vuoksi.
KK:
Miten yksi yhtiö voi olla vastuussa kokonaisista maaryhmittymistä
maapallolla? Ydinvoiman käyttöhän luo taloudellisen
motiivin purkaa ydinasevarastoja, ja valmistaa niistä uraanipolttoainetta.
Muuta taloudellisesti merkittävää käyttöä
uraanilla ei olekaan.
GP:
Tämä tulee aikana, jolloin EU:n tulisi toimia esimerkkinä
sellaisten kestävän kehityksen energiantuotantomuotojen
käyttöönotossa, joita voidaan hyödyntää
kaikkialla maailmassa.
KK:
Koska EU:ssa on paljon varallisuutta, on hyvä että voimme
käyttää ydinvoimaa kantaaksemme osavastuumme hiilidioksidipäästöjen
vähentämisestä. Hiilivoiman ja muun fossiilisen energian
käytön vähentyminen antaa odottaa itseään,
kun köyhät ja väkirikkaat maat parantavat elintasoaan
ja inhimillisen elämän perusedellytyksiä.
GP:
Ympäristöriskien lisäksi ydinvoiman houkuttelevuutta
vähentää nykyään taloudelliset riskit.
KK:
Taloudellisesti hanke on paitsi suuri, myös hyvin tuottoisa.
Uusi laitos kykenee tuottamaan sähköä alle markkinahinnan
8000 tuntia vuodessa jopa 1500 megawatin nettosähköteholla,
joten taloudellisesti se tulee väistämättä olemaan
menestys.
GP:
TVO:n reaktori olisi ensimmäinen avoimilla sähkömarkkinoilla
rakennettu reaktori ja mahdollisesti laitostyyppiä, joka on
olemassa vasta tietokoneella.
KK:
Ei kuitenkaan perusratkaisuiltaan poikkea niin paljon edeltäjistään,
että sillä olisi ratkaisevaa merkitystä taloudellisuuden
tai turvallisuuden kannalta. Japanissa on myös kokemusta uudenaikaisten
reaktorien rakentamisesta neljässä vuodessa, mikä
on myös TVO:n tavoitteena. Jos aikataulu pitää, niin
käyttölupa voisi olla haussa jo vuoden 2008 alussa.
GP:
Nämä ja monet muut tekijät tuovat hankkeeseen runsaasti
taloudellisia epävarmuuksia ja tekevät siitä riskisijoituksen.
Kannattavuuslaskelmat, joita TVO esitteli ennen eduskunnan periaatepäätöstä
sisälsivät lukuisia epärealistisen optimistisia lähtöoletuksia
ja poikkeavat siksi huomattavasti kansainvälisistä kannattavuuslaskelmista.
Tuntuukin perin kummalliselta, miksi ydinvoima olisi kannattavaa
vain Suomessa, kun sen kilpailukyky on monissa muissa länsimaissa
todettu huonoksi.
KK:
Meillä tai muissakaan maissa ei ole todettu, että suomalaisen
ydinvoiman kilpailukyvyssä olisi puutteita. Meillä se
on todellakin edullisempaa kuin Iso-Britanniassa, kuten olen näilläkin
sivuilla seikkaperäisesti esittänyt. Hienointa on se,
että Olkiluodon nykyiset reaktorit ovat suomalaisessa ohjauksessa
tuottaneet sähköä jopa paremmilla käyttökertoimilla,
kuin ihan samanlaiset laitokset niiden kotimaassa Ruotsissa!
GP:
Yksi todennäköisenä pidetyistä
laitosvalmistajista, Westinghouse jättäytyi pois ydinvoimalan
tarjouskilpailusta jo alkumetreillä todeten, että ei nähnyt
hanketta taloudellisesti kannattavana.
KK:
Mikä saattaa olla myös merkki siitä, että tarjoukset
tulevat olemaan edullisia, eli nyt on ostajan markkinat ja hyvä
aika sijoittaa siksikin. Tämäkin väite osoittaa taas
Greenpeacen käänteislogiikan valheellisuuden.
GP:
Niin ikään kukaan laitostoimittajista ei halunnut tehdä
tarjousta valmiista voimalaitoksesta, koska projekti olisi sisältänyt
niin paljon taloudellisia riskejä.
KK:
Tietääkseni tuo on salaista tietoa, jota TVO ei ole antanut
ulos. Harrastaako Gp siis myös teollisuusvakoilua ekoterrorismin
lisäksi? Kauppalehdessä venäläinen toimittaja
ilmoitti tarjonneensa pakettia avaimet käteen -periaatteella.
Kannattaa lukea lehti ja hankkia sitä kautta yleissivistystä!
GP:
Ainakin laitetoimittaja Siemens on hakenut Saksan hallitukselta
vientitakuita mahdolliselle turbiinitoimitukselleen. Vientitakuut
ovat verovaroilla tuettuja vienninedistämistukia, joita myönnetään
pääasiassa kehitys- ja siirtymätalousmaihin investoiville
ja niiden kanssa kauppaa käyville yrityksille.
KK:
Hyvä että myönnetään, muuten moni hanke
kolmansissa maissa jäisi toteuttamatta takaisinmaksuriskien
vuoksi. Siemensin hakemus on kuitenkin tässä vaiheessa
alustava, koska sillä ei ole vielä tilausta, vaan se on
vain yksi vaihtoehto. Siemens sitä paitsi yhdistänyt ydinvoimatoimintonsa
Framatome ANP:n kanssa, jonka nimellä näitäkin kauppoja
suunnitellaan. Lehtien luku ei tässäkään mielessä
menisi hukkaan siellä Greenpeacen toimistolla! Vientiluottosopimuksethan
kuuluvat liikesalaisuuksien piiriin, joten Gp varmaan tullee myöhemmin
selvittämään, miten SE on tuollaisia tietoja hankkinut.
GP:
TVO:n mukaan laitoksen sähkönkäyttäjät
sitoutuvat käyttämään sähkön koko
laitoksen eliniän, minkä on suunniteltu olevan 60 vuotta.
Avoimilla sähkömarkkinoilla jo muutaman vuoden sähkönhankintasopimus
on pitkäaikainen. "Kannattavaa" ydinvoimasta saadaan
siis siksi, että omistajat Fortumia ja Helsinkiä myöten
valjastetaan ostamaan sähkö omakustannehintaan jopa laitoksen
koko eliniän. Huolimatta muiden energiamuotojen hintojen kehityksestä.
KK:
Greenpeace ja sen myötäjuoksijat ymmärtääkseni
vastustivat myös Vuotoksen allasta eli siis uusiutuvaa energiaa.
Vesivoima on ainoa energiamuoto, joka saattaa hetkittäisesti
olla halvempaa tuottaa, kuin ydinsähkö. Kiitos Vihreiden,
Vapaan Vuotoksen ja Helena Tiihosen tätäkään
pelkoa ydijnvoiman hinnan suhteen ei ole olemassa.
GP:
Jos ydinvoimahankkeen taloudellinen kannattavuus on itsestään
selvää, miksi kaikki ydinvoima-hankkeen kannatuslaskelmat
on nyt julistettu liikesalaisuuden piiriin. Helsingin kaupungin
rahoitusjohtajan Tapio Korhosen mukaan kannatuslaskelmia ei tulla
jakamaan valtuutetuille. Ne ovat kyllä nähtävissä,
mutta tavallinen valtuutettu ei saa käyttää niiden
läpikäymiseen asiantuntija-apua. Miksi kaikki tämä
salailu? Ja onko tämä demokraattisen päätöksenteon
mukaista?
KK:
Koska tarjouskilpailu on vielä kesken. Yhtiöt pelkäävät
oikeudenkäyntejä, jos niiltä vuotaa sellaisia tietoja,
mitkä muuttaisivat tarjoajien asemaa. Kuntaliiton mukaan yritysten
ja kuntien väliset sopimukset voidaan pitää salassa.
Amerikkalainen tarjoaja voisi vaatia melkoisia vahingonkorvauksia,
jos salaisia tietoja vuotaisi jonnekin.
GP:
Helsinki suunnittelee noin 10 % varauksen tekemistä voimalan
tuotannosta. Alustavista kustannusarvioista laskettuna tämä
merkitsisi 170 - 250 miljoonan euron osuutta. Kukaan ei kuitenkaan
tiedä, mitkä lopulliset kustannukset lopulta ovat, sillä
jo nyt alustava kustannusarvio on voinut muuttua suurestikin.
KK:
On muuttunutkin, mutta alaspäin, sillä venäläinen
toimittaja on julkaissut hintansa Kauppalehdessä ja se oli
1,3 miljardia euroa eli tuntuvasti edulllisempi, kuin aikaisemmin
on odotettu. Kannattaisi taas kerran avata ensin sanomalehti ja
sitten vasta huutaa kurkku suorana perättömiä valheita
tai tahattomia väärinymmärryksiä.
GP:
Viimeisessä Iso-Britannian reaktorihankkeessa valmistajan ilmoittamat
kustannukset nousivat 10 % poliittisen luvan antamisen jälkeen.
Laitoksen sisäistä korkoa jouduttiin myös nostamaan
viidestä kahdeksaan prosenttiin. Korkoprosentin nosto yhdessä
kohonneiden rakennuskustannusten kanssa nosti sähkön kustannukset
kolme kertaa korkeammalle kuin niiden luvattiin olevan ennen poliittisen
luvan antamista.
KK:
Voi voi. Onneksi emme ole emmekä tule olemaan senttiäkään
velkaa heille hyvityksenä heidän virheistään.
Eikö olekin hienoa, ettemme joudu vastuuseen toisten sekoiluista!
GP:
Jos Helsinki lähtee mukaan hankkeeseen, joka osoittautuu lopulta
kannattavuudeltaan virheinvestoinniksi, eivät seurauksista
kärsi ainoastaan Helsingin Energia vaan myös helsinkiläiset.
KK:
Mutta silloinhan Greenpeace voisi sanoa olleensa oikeassa. Se on
kuitenkin lähtökohtaisesti mahdotonta, joten voimme suhtautua
hankkeeseen luottavaisesti.
GP:
Vaadimme, että Helsinki jättäytyy pois ydinvoimahankkeesta
ja investoi sen sijaan uusiutuviin energialähteisiin. Helsingin
Energia on valtakunnallisesti merkittävä toimija, joka
voisi halutessaan ottaa edelläkävijän roolin esimerkiksi
merituulivoiman rakentamisessa, mikä tällä hetkellä
on Suomessa vasta suunnitelmien asteella. Niin ikään yhteistuotantolaitosten
kivihiiltä tulee alkaa korvata biopolttoaineilla, kuten pelleteillä.
Investointi ydinvoimaan olisi räikeästi kestävän
kehityksen vastaista ja pois investoinneilta uusiutuviin.
KK:
Helsingin alue asettaa omat rajoitteensa energiantuotannolle. Miksei
paremminkin voisi korvata nykyiset kivihiililaitokset sekä
sähköä että kaukolämpöä tuottavilla
puhtailla ydinvoimaloilla? Ajatelkaa, miten kannattavaa se olisi,
kun ydinvoimalan hyötysuhde yli 2-kertaistuisi kertaheitolla!
Kaisa Kosonen, kampanjavastaava, Greenpeace
Kati Kärkkäinen, puheenjohtaja, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys,
Suomen luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistys
Maija Mäntykoski, Maan ystävät, Helsinki
Bernt Nordman, verksamhetsledare, Natur och Miljö
Johanna Sinkkonen, puheenjohtaja, Dodo - Tulevaisuuden elävä
luonto
Elina Turunen, puheenjohtaja, Luonto-Liiton Uudenmaan piiri
Vastapuolen argumentteja >
osa 1 > osa 2 >
osa 3 > osa4
> tämä sivu
> osa 6
| 
