Navigointivalikko Etusivulle Haku Yhteystiedot Esittely Faktaa ydinvoimasta Ajankohtaista Kuudes voimala Viides voimala

> Suomeksi
> In English

 

Faktaa ydinvoimasta.
Voimalakierros.
Vastapuoli.
Ruotsin tapaus.
Springfields.

Kari Kuusisto (YEN) vastaa Greenpeacen kannanottoon Finergyn tutkimuksesta

Vastapuolen argumentteja > osa 1 > osa 2 > osa 3 > osa4 > osa 5 > tämä sivu

tiedote 16.10.2003

Finergyn väitteet eivät kestä päivänvaloa
Ydinvoima-asenteet eivät ole muuttuneet radikaalisti!

GP:
Energia-alan keskusliitto Finergy julkisti eilen keskiviikkona tiedotteen, jossa se väitti ydinvoiman kannatuksen olevan vahvassa kasvussa Suomessa. Finergyn tiedotus on kuitenkin räikeästi harhaanjohtavaa, eivätkä väitteen perustelut kestä päivänvaloa.

KK:
Finergy on kyllä historiansa aikana valehdellut huomattavasti vähemmän kuin Greenpeace on puhunut totta koko historiansa aikana.

GP:
Finergy julkisti 45 % suomalaisista suhtautuvan myönteisesti ydinvoimaan 27% suhtautuessa kielteisesti. Ydinvoimapäätöstä edeltäneitä kyselyjä muistavalle tämä kuulostaa valtavalta muutokselta, sillä niissähän ydinvoiman kannatus ja vastustus jakautui säännönmukaisesti hyvin tasaisesti puolesta ja vastaan - kuitenkin niin, että vastustajat olivat yleensä hieman niskan päällä. (Suomen Gallup marraskuu 2000, Taloustutkimus Oy helmikuu 2001, Taloustutkimus Oy marras-joulukuu 2001)

Finergyn kyselyn lähempi tarkastelu osoittaa kuitenkin, että todellisuudessa tilanne ei ole muuttunut muutaman vuoden takaisesta. Finergyn tiedotteessa olleen taulukon mukaan vuonna 2000 samaa kysymystä "Millainen on yleissuhtautumisenne ydinvoimaan energianlähteenä Suomen oloissa?" kysyttäessä 44 % vastasi 'myönteinen' ja 26 % 'kielteinen', kun luvut nyt olivat 45 % 'myönteinen' ja 28 % 'kielteinen'. Tästähän voisi yhtä lailla vetää johtopäätöksen, että kyselyn mukaan ydinvoiman vastustus on kasvanut kaksi prosenttiyksikköä vuodesta, jolloin ydinvoimahakemus jätettiin.

KK:
Niin, hyvä ettet, Kaisa, ole ryhtynyt matemaatikoksi. Selvät luvut ovat selviä lukuja, vaikkei niitä Greenpeacessa olla ennenkään osattu lukea.

GP:
Vieläkin olennaisempaa on kuitenkin huomioida, mitä kansalaisilta on kysytty. Finergyn kysymys "Millainen on yleissuhtautumisenne ydinvoimaan energianlähteenä Suomen oloissa?" on hyvin epäselvä ja mahdollistaa siksi monenlaiset tulkinnat. Kysymyksen voi helposti tulkita viittaavan siihen, miten ydinvoima-asiat on yleensä ottaen hoidettu Suomessa. Tai että ovatko 'Suomen olot' paremmat ydinvoimalle kuin jonkun muun maan. Näin ollen ihminen, joka vastustaa ydinvoimaa ylipäänsä ja sen käytön lisäämistä, voi vastata tällaiseen kysymykseen varovaisen myönteisesti. Hän ajattelee, että vaikka ei ydinvoimasta pidäkään, on ydinvoima-asiat hoidettu Suomessa moniin muihin maihin verrattuna hyvin ja että kyllä ydinvoima Suomen oloihin sopii paremmin kuin maahan, jonka yhteiskunnalliset olot ovat epävakaat ja terrorismin uhka ilmeinen.

KK:
Niin, tutkimuksen tilaaja saa markkinataloudessa pyytää yksityisiltä tutkimusyrityksiltä sellaisia sellaisia toimeksiantoja, kuin se itse haluaa. Greenpeace on myös hyvin tunnettu johdattelevista tutkimuksistaan. Finergy on kysynyt vuosikausia asiaa samalla tavalla, mutta sitähän ei vasta pari vuotta energia-asioiden kanssa puuhastellut Kosonen voi mitenkään tietää.

GP:
Näin monet ovat toimineetkin, mikä käy ilmi, kun verrataan Finergyn tuloksia sellaisten kyselyiden tuloksiin, joissa ihmisiltä on suoraan kysytty mielipidettä ydinvoiman lisäämiseen Suomessa. Tämähän oli yleisin kysymys ydinvoimapäätöksen alla tehdyissä kyselyissä, joissa siis kannatus ja vastustus jakautuivat hyvin tasaisesti.

Yhdyskuntatutkimus Oy on tutkinut suomalaisten energia-asenteita vuosittaisella kyselytutkimuksella vuodesta 1983 lähtien. Viimeisin raportti on Energia-asenteet 2002, joka ilmestyi elokuussa 2003. Raporteista on nähtävissä, että koko 20 vuoden seurantajakson ajan ydinvoiman lisärakentamisen vastustus on aina ollut suurempaa kuin kannatus. Myös ydinvoimapäätöksen jälkeen syksyllä 2002. Niin ikään asenteet eivät ole juurikaan muuttuneet 1990-luvun alusta.

KK:
Suuri yleisö ei ole vielä riittävän valistunutta osatakseen määrittään kantansa vaikeisiin asioihin. Jotkut jopa maksavat Greenpeacelle rahaa ja vieläpä huimia summia. Mielestäni se on suurempi tyhmyys, kuin vastata väärin johonkin puhelinkyselyyn.

GP:
"Tämä on tätä tilastoilla ja johdattelevilla kysymyksillä kikkailua, jolla pyritään vaikuttamaan ihmisten mielipiteisiin. Tuloksia tulkitaan mielivaltaisesti ja niistä sitten revitään näyttäviä otsikoita. Olisi korkea aika päästä tällaisesta otsikkotason revittelystä aitoon keskusteluun kestävästä ja kestämättömästä energiantuotannosta", puuskahtaa Greenpeacen energiakampanjavastaava Kaisa Kosonen.

KK:
Vielä tyhmempää on yrittää vääntää musta valkoiseksi, vaikka ei ymmärrä itsekään asiasta yhtään mitään, niin kuin Kaisa, joka on vihreiden kolmas varaedustaja Tamyn edustajistossa.

Lisätiedot: Kaisa Kosonen, energiakampanjavastaava

- Lue Finergyn tiedote.

Vastapuolen argumentteja > osa 1 > osa 2 > osa 3 > osa4 > osa 5 > tämä sivu

Uutisia.

Sähköyhtiöt varovaisen myönteisiä ydinsähkösopimukselle

Posiva hakee laajennuslupaa loppusijoitukselle

RKP lämpenee ydinvoimalle

Fortum ulos Fingridistä

YEN:Ydinvoimapäätöksiä ei pidä viivyttää

Teollisuuden Voima hakee periaatepäätöstä

YEN: Ydinsähköstä kuluttajan valinta

Fortum varautuu kaukolämmön tuotantoon ydinvoimalla

Viro mielii omaa ydinvoimalaa

> Uutisarkistoon
> Tiedotteet

 

Päivitetty 17.11.2008